RASKAUSVIIKKO 21.



Veimme esikoisen aamulla ajoissa mummilaan hoitoon, jonka myötä meille jäi puoli tuntia ylimääräistä aikaa ennen ultran alkua. Tai niin me kuvittelimme, kunnes saavuimme Kymenlaakson keskussairaalan pihaan; koko piha oli remontissa, joten parkkipaikkoja oli erittäin vähän ja kaukana. Olimme kuluttaneet aikaamme kahvittelun merkeissä läheisellä huoltoasemalla, joten parkkipaikan etsimistä ja äitiyspolille pääsyä varten jäi 10 minuuttia aikaa. Yhtäkkiä kiire iskikin päin näköä, kun tajusin etten tiedä enää miten pääsen äityspoliklinikalle. Juoksin hisseille ja menin pohjakerrokseen, jossa nopeasti huomaan läpikulun synnytysosastolle kielletyksi. Perkeleitä sadattelin mielessäni ja käännyin ympäri; onneksi toinenkin odottava äiti pyöri myös ympyrää ja lopulta pääsin hänen kanssaan takaisin lähtöpisteeseen, jota kautta löysimme oikean reitin äitiyspoliklinikalle. Huh, klo 8.00 iskin äitiyskortin tiskille ja menin odottamaan vuoroani. Mies oli tällä aikaa etsinyt autolle parkkipaikkaa ja samalla viestitin hänelle miten hän löytäisi perille. Selvisimme juuri molemmat odotushuoneen penkkiin, kun kätilö jo pyysi ultraushuoneeseen.

Tiedän, ettei myöhästyminen ole vakavaa, mutta toisaalta pidän ammattitaitoisia ja tärkeitä kätilöitä eräänlaisina jumalina, joiden aikaa kuuluu kunnioittaa. Silloin kun he pääsevät ajallaan ultraamaan meitä odottajia on meidän oltava mielestäni ajoissa paikalla. Ymmärrättehän mitä tarkoitan? Heidän tekemä työ on niin tärkeää, ettei sitä voi olla arvostamatta. He auttavat pieniä elämänalkuja maailmaan, kestävät meitä äitejä kun emme ole parhaimmillamme sekä jaksavat heidän pitkiä vuorojaan päivästä toiseen. Jos he eivät ole jumalia, niin ainakin he toimivat hänen oikeana kätenään.

Ultraus meni meidän kohdalla hitaanlaisesti, koska meidän pieni peitteli itseään ja piilotteli äitinsä navan alla. Lopulta saimme mitat ja sisäelimet yms tarkastettua, jolloin kätilö totesi kaiken elintärkeän olevan kunnossa. Lopuksi hän kysyi oliko meillä kysyttävää. No olihan meillä ja saimme selville vauvan sukupuolen — se ei meille ollut yllätys, koska jo raskauden alussa tiesin olostani kumpi meille oli tulossa. <3

P.s postauksessa esiintyvät vaatteet kaikki hankittu second handina – silti nuo on niin söpöjä ja täydellisiä juuri meille. <3

Nyt raskausviikko 27+4

Tunnisteet: ,