Hän liikkui. Aivan varmana hän liikkui. Monta kertaa ja samassa kohtaa. Viikkoja on vähän, mutta nämä tuntuvat edelliseen kertaan verrattuna voimakkaammilta. Hän osaa jo monottaa äitiään kunnolla. Voi että tämä on ihanaa. Nyt tiedän, että hänellä on kaikki kunnossa ilman neuvolavisiittiä tai temppuilevaa kotidobbleria. Oih, tämä on ihanaa ja aion nauttia tästä täysillä. Viimeisen kerran, olen varma siitä.
Nyt en toivo ajan juoksevan täysiä eteenpäin. Nyt toivon ajan menevän eteenpäin sellaista tahtia kuin on tarkoitettu. Me tapaamme hänet kyllä viimein. Haluan nauttia ajasta kun meitä oli vain kolme ja haaveilla siitä ajasta kun meitä tulee olemaan neljä. Nautin siitä ajasta kun lapseni saa kaiken huomioni ja haaveilen siitä, kun hänestä tulee huolehtivainen isosisko. Rakkautta riittää varmasti kaikille, enkä muusta aio murehtia.
Nyt raskausviikko 24+5
Tula-kantoreppu saatu blogiyhteistyön merkeissä vauvauva.fi:stä <3
