KONMARI - ONNETTOMAT MARITTAJAT

Konmari on maailmalle levinnyt termi, johon ei voi olla törmäämättä. Se on nyt monien huulilla. Moni kokee Konmari-metodin toimivaksi ja miellyttäväksi tavaksi saada karsittua tavaroita kotoaan. Positiivisuuden yllä leijuu aina tumma pilvi - negatiivisuus. Törmäsin kerran aiheeseen, jossa puhuttiin "marittajien" olevan onnettomia. Itse en ainakaan hae Konmarista ratkaisua elämänhallintaan vaan siistiä kotia, jota ei tarvitse koko ajan siivota ja järjestellä. Konmarin pääajatus järjestämisessä on kaiken iloa tuottavan tavaran jättäminen ja näin ollen kaikki iloa tuottamaton laitetaan kiertoon. Lopputuloksena tulisi olla iloa tuottava koti, jota "onneton marittaja" on tavoitellut. 



kotoin_3843.jpg



Nyt haluisinkin avata omia tavotteitani ja motivaattoreita tähän projektiin. Itse olen kotiimme tyytyväinen, koska se on kaunis ja meidän oma, mutta jatkuva siivoaminen ja järjestäminen kyllästyttää. Tahtoisin löytää kodistamme vain ne tärkeimmät ja rakkaimmat tavarat, joille jokaiselle löytyisi omat paikkansa. Nyt tuntuu, että tietyt tavarat seilaavat jatkuvasta siivoamisesta huolimatta, joten järjestämiselle on meidän kodissa ainakin selkeä rako. Kerroin aiemmin olevani melko hyvä järjestämään, vaikka kirjan luettua huomasin olevani monessakin asiassa hakoteillä. 



Onnettoman elämän näkökulmaa ajatellen, monet ovat kertoneet löytäneensä parisuhteeseen uuden kipinän tavarapaljouden lähdettyä kotoa, kun ajatukset ja päämäärät selkenevät. Jotkut ovat myös laittaneet monet ihmissuhteet uusiksi, kun ovat huomanneet niiden olevan "iloa tuottamattomia". Ollaanko siis kaikki marittajat kuitenkin onnettomia huomaamattamme? Vai olisiko kaiken takana se, että kodin järjestämisen jälkeen ajatus on selkeä siitä, mitä tahtoo vapaa-ajallaan tehdä ja alkaa etsimään tavaroiden lisäksi iloa tuottavia ihmisiä ja harrastuksia ympärilleen? En ole päässyt marituksessa vielä näin pitkälle, mutta voin sanoa parhaille ystävilleni etten marita heitä – tuotatte minulle suuresti iloa.



kotoin_3856.jpg



Vaikka löydämmekin uusia ihania asioita elämäämme kodin järjestämisen myötä, niin en usko tähän "onnettomat marittajat" termiin sitten ollenkaan. Itselle sotkuinen koti ja epäjärjestys saattaa joskus aiheuttaa stressiä, hermostumista ja turhautumista. Olen sisimmältäni tarkka tavaroista ja niiden järjestyksestä, vaikka tosiaan välillä koti pienen lapsen kanssa näyttää kuin ydinpommin jäljiltä. Tahtoisin välttää näitä ydinräjähdyksiä, jotta saisin keskityttyä elämässä muihin tärkeisiin asioihin, kuten lenkkeilyyn, lapsen kanssa leikkimiseen tai vaikka blogin kirjoittamiseen, mutta monesti se kodinsotku saa mielen sekaisin.



kotoin_3863.jpg



Ehkä siis onneton on väärä termi, vaikka iloa tässä lähdetäänkin tavoittelemaan. Uskoisin monen toivovan elämän olevan järjestämisen jälkeen selkeä ja puhdas paperi, jonka pohjalta on hyvä tehdä niitä iloa tuottavia kodin ulkopuolisia asioita. Kodin helppo ylläpito ja siivous jättää paljon aikaa kaikelle muulle - leffafriikki nauttii koukuttavista elokuvista viihtyisässä kodissaan tai pitkältä lenkiltä tullut ulkoilija riisuu kenkänsä siistiin eteiseen, eikä kummankaan tarvitse aloittaa monen tunnin mittaista siivousurakkaa, kun koti on jo valmiiksi järjestyksessä.



Voisin todeta marittajien hakevan tilaa rakastamilleen asioille – esineistä aina harrastuksiin ja ihmissuhteisiin saakka, mutta elämän suruja ei pelkällä raivaamisella taltuteta. 

Tunnisteet: