Luin Marie Kondon Konmari-kirjan pari päivää sitten, ja sitä ennen luulin oikeasti olevani hyvä järjestämään ja raivaamaan kotia. No voitte arvata, että kyllä sitä on monta asiaa jäänyt huomaamatta ja varsinkin olen unohtanut miettiä kaikkia niitä tavaroiden luopumisen takana tapahtuvia ja siitä seuraavia asioita: miltä haluan kotini näyttävän tai miksi pyrin tähän kaikkeen?
Kirjaa lukiessani mietin paljon, mitä kaikkea tuolla kaappien kätköissä odottaa lähtöpassejaan, vaikka vasta tein omasta mielestäni kunnon raivauksen. Itselle tavaran raivaus tuo seesteisyyttä, rauhaa ja tilaa hengittää. Monesti sitä ei huomaakaan, että koti on täynnä tavaroita, mitkä ei oikeasti tuo sitä iloa ollenkaan ja nämä saavat kodin viihtyisyyden laskemaan olemattomiin huomaamattaan. Nyt kotiäitinä ollessa huomaa hyvin pärjäävänsä vain muutamalla vaatekappaleella, mutta aivan minimalismiin en usko pääseväni tai saati pyrkiväni siihen. Tykkään kuoseista ylä- ja alaosissa, joten vaihtoehtoja pitää hieman olla. Tämä pätee myös sisustustyynynpäällisissä sekä verhoissa. Kaipaan vaihtelua, joten niitä on muutamat aina ylimääräisenä kaapin hyllyllä, mutta näiden kohdalla koenkin pirskahtelua ja iloa. Monella on käsitys Marie Kondon pyrkivän minimalismiin, mutta pyrkimyksemme on jättää kotiin vain ne iloa tuovat tavarat. Toinen luopuu enemmästä kuin toinen, mutta molempien koti pitäisi tämän perusteellisen läpikäynnin jälkeen olla kokonaan järjestyksessä.
Itse olen aina tehnyt sen virheen, että olen järjestänyt ja siivonnut tiloja kerrallaan enkä ottanut yhdeksi kohteeksi kokonaista tuoteryhmää. Konmarin oppien mukaan aloitetaan vaatteista, mitkä on otettava kaikki kerralla esille. Tämä on varmasti pienen lapsen kanssa erittäin hauskaa puuhaa. On vain yritettävä olla tehokas päiväuniaikaan tai sen jälkeen meillä on aikamoinen kaaos koko päivän. Onneksi olen tosiaan sen verran tasaisesti aina järjestänyt ja käynyt tavaroita läpi, että vaatteita tai mitään muitakaan tavaroita ei ole aivan tolkuttomasti, mutta silti työtä on varmasti riittävästi. Jokaisen vaatteen ja esineen kohdalla on kysyttävä, tuottaako tämä minulle iloa? Tosin näin yksinkertaista se ei aina ole, joten suosittelen tutustumaan teokseen. Jos epäröit, niin tiedät, ettei tavara ole sitä tosirakkautta. Anna sen mennä ja päästä se ilo valloilleen. Minua hymyilytti kun muutama päivä sitten kurkistin vaatehuoneeseemme ja sen pienestä koosta huolimatta tila tuntui avaralta. Ja miksei kukaan opettanut jo nuorena minulle pystyviikkausta? Nyt vaatteet ovat senkin takia jo niin paljon paremmassa järjestyksessä.
Kirjasta sai hyviä neuvoja myös järjestyksen luomiseen, mikä on huomaamattani myös hieman pielessä. Taloudessamme tavarat seilaavat tai oikeastaan leviävät paikasta toiseen. Kondo neuvoo ensin käymään tavarat läpi ja sitten vasta järjestelemään paikat niin, että jokaiselle tavaralle löytyy paikka ja aihepiirit näissä kohtaavat. Olen malttamattomana jo hieman hakenut kokonaisuuksille uusia paikkoja, kun olen kyseisen tuoteryhmän käynyt läpi. Tilaa on nyt tullut jo huomattavasti lisää, joten järjestykset tulevat muuttumaan varmasti vielä paljon. Malttamattomana en vain voi itselleni minkään. Voin kuvitella kuinka mies on taas ihan hukassa, kun hänen työviikkonsa aikana on moni tavara vaihtanut paikkaa! hups.
Olen aina kokenut suurta iloa ja helpotusta tavaroiden kierrättämisestä, mutta nyt odotan suuria tunteita. Toivon, että tämä loputon järjestäminen loppuu ja löydän sisäisen rauhan itseni kanssa. Ei tarvitse enää miettiä ennen nukahtamista, mitä pitäisi vielä siivota tai järjestää. Äh, sekin laatikko oli vielä sotkussa. Toiveissa on myös saada ne kuuluisat sekatavaralaatikkohässäkät katoamaan. Tämän jälkeen toivon saavuttavani järjestyksen viimeistä nurkkaa myöden.
Rakkaus muuttaa muotoaan tai saattaa jopa kadota. Minulle on käynyt niin monen vaatteen ja tavaran kanssa. Se rakkaus on kuihtunut huomaamattani, mutta en koe siitä suurta surua. Päästän ne menemään joko uutta rakkaussuhdetta kohden tai lentämään huitsin nevadaan. Tosirakkaus odottaa minua. Tällä viikolla annoin monen vaatteen kulkea uutta tietä kohti, joten odotan kuinka saan ihailla kaappiini jäljelle jääviä rakkauksia sekä niitä, mitä en vielä omista. En usko, että ostokielto tämän remontin jälkeen on tulossa, mutta harkitsen tarkemmin. Tosirakkaus, täältä tullaan.
Nyt olisi hauska kuulla, mikä sinusta oli parhain oppi, jonka konmari-kirjan lukemisen jälkeen sait?
