Toiset keräilee postimerkkejä, toiset tuoleja. Ei sillä kohteella kai väliä ole, kuhan siitä saa itselleen mukavan harrastuksen. Mies kummastelee tätä tuolihamsterina oloa. Minkäs teet, kun mato nappaa.
Täytyy kohta hankkia suurempi koti, jotta kaikki mahtuvat kerralla näytille.
Uusin tulokas löytyi joskus kesällä kirpparireissulla. Hinta ei päätä huimannut, vaikkakin on melko valloittava tapaus. Tuolista saisi raikkaamman hiomalla ja lakkaamalla uuden pinnan, mutta en tiedä tahdonko tehdä sitä? Minusta patinoitunut pinta kelpaa vallan mainiosti. Pohjasta löytyy vielä käsinkirjoitettu Lahden huonekalutehtaan lappunen. Ei tuoli pitkälle ole päässyt kun minä sen lähikaupunkiin toin. Nyt tuoli majailee yöpöydän vieressä, mutta kuka tietää missä se taas kahden viikon päästä on?
Tunnisteet: makuuhuone, sisustus
