Kaksplus.fi

10.12.2017

KULTAMURUNEN, LÄHETTÄISITKÖ TÄNÄ JOULUNA KOTIMAISEN TERVEHDYKSEN?

Postaus toteutettu yhteistyönä Kultamurunen:n kanssa 










Kultamurunen oli minulle entuudestaan tuttu tai oikeastaan ehkä vielä enemmän nainen tämän tuotemerkin takana. Olen tavannut hänet poikansa kanssa meidän perhepuistossa. Jo varmaan ensimmäisessä tapaamisessa sain kuulla Kultamurunen-tuoteperheestä, joka on niistä ajoista laajentunut paljon. Valikoimasta löytyy postikortteja erilaisia tilanteita varten; joulua, ristiäisiä, häitä ja monia muita juhlia varten löydät kortit nettikaupasta tai jälleenmyyjiltä. Valikoimissa on myös sisustusprinttejä kehyksillä ja ilman sekä magneetteja. Itse taisin heti ihastua taaperon kanssa magneetteihin – niitä järjesteltiin jääkaapin oveen hartaudella pitkään.

Minusta on aina ihanaa tukea paikallisia pienyrittäjiä tai ylipäätänsä suomalaisia pienyrittäjiä. Mitä jos tänä vuonna ostaisit joulukortit tai lahjapaperit joululahjoja varten suomalaista pienyrittäjää tukien? Itse olen ostanut moneen pakettiin suomalaisten merkkien lahjoja, mutta nyt oli ihanaa kääräistä ne myös suomalaisen suunnittelijan paperiin, jonka päälle laitoin Kultamurusen pakettikortin. Olen pyrkinyt joka joulu miettimään lahjojeni alkuperää sekä sitä, ettei kaikki olisi suurten jättiketjujen tuotteita. Lahjapapereita ei valitettavasti ainakaan vielä saa Kultamurusen-nettikaupasta, mutta voit löytää niitä seuraavilta jälleenmyyjiltä; Kouvolasta Sisustusliike Dreams, Vadelmatarha sekä Kuusankosken INFO Kirjakauppa Kirjasavinen, Kotkasta Vadelmatarha, Iitistä Maatilatori, Lahdesta Marakattimarssi ja Helsingistä Kukkuu Store.

Kultamuruselta löytyy muutamia sisustusprinttejä, joita voit ostaa ihan sellaisenaan tai kehyksellä. Laitoin taulun ensin tytön huoneeseen hyllylle, mutta nopeasti kehys päätyikin taaperon sängyn ylle yhdessä hänen jalanjäljestä tehdyn taulun kaveriksi. Kurkkaa nettikaupasta sisustusprinttien valikoima! Myös magneetteja voit ostaa yksittäin täältä!

Nettikauppa on pullollaan ihanuuksia, joista löytyy nyt siis jouluunkin monta ihanaa juttua. <3 Instagramissa voit osallistua kilpailuun, josta voit saada itsellesi Kultamurusen ihanan paketin; Taulun mustalla tai valkoisella kehyksellä, 4 kpl magneetteja sekä 5 kpl 1-osaisia kortteja. Käykäähän osallistumassa. <3

Kortit, printit ja magneetit valmistettu Suomessa.

7.12.2017

TULA TODDLER / ÄITI, JOKA EI TIENNYT MISTÄÄN MITÄÄN

Yhteistyö toteutettu yhdessä Vauvauva:n kanssa.







En osannut miettiä millainen meidän elämästä tulee esikoista odottaessa. En miettinyt minkälaisia arvoja haluan hänen omaavan tai syötänkö hänelle pelkästään luomuruokaa. Keskityin hankkimaan kaiken tarpeellisen materian häntä varten valmiiksi, minkä uskoin olevan hänen ensimmäisten elinkuukausien kannalta tärkeitä, vaikken mistään oikeastaan mitään tiennytkään. En tiennyt äitien keskuudessa vallitsevista trendeistä tai minkälaisia erilaisia kasvatusmetodeja on olemassa. Ehkä olin enempi kunhan hengissä selvitään tyyppistä äitiä – ainakin alkuun.

Tuijottelin synnytysosastolla vauvaa, jonka suu kupli lapsivedestä. Ihmettelin tuota pientä myttyrää, enkä oikein tiennyt mitä hänen kanssaan tekisin. En vielä ymmärtänyt olevani äiti. Äitiystävien ja äitivauva-ryhmän sekä neuvolan kautta sain tietoa elämäämme, josta aloin kasaamaan meidän näköistä kokonaisuutta palapelin tavoin. Lopulta palat loksahtelivat kohdilleen ja tiesin tekeväni kaikkeni tuon pienen myttyrän hyväksi, joka osasi jo paljon muutakin kuin tehdä suullaan lapsivedestä kuplia.

En tiennyt perhepedistä mitään. Ajauduimme siihen, koska lapsi ei nukkunut pitkiä pätkiä omassa niin somassa ja sisustukseemme sopivassa korisängyssä, vaan hän mieluummin jäi syönnin jälkeen kainalooni nukkumaan. Enkä lopulta itekään olisi jaksanut nousta montaa kertaa, jopa tuhatta kertaa yössä hakemaan vauvaa syömään ja palauttamaan häntä takaisin. Lopulta väsymys varmisti, ettei hän poistunut heti ensimmäisten elinkuukausiensa aikana viereltäni vaan nukahdin hänen kanssaan, enkä muistanut palauttaa häntä enää koskaan tuohon sänkyyn. Soma se oli, mutta hän ei sitä kaivannut.

Joku höpisi korvaani sormiruokailusta. Mietin tuolloin, että eikö ne vauvat syökään sosetta? Olin taas huuli pyöreänä informaatiotulvan ja simppelin sormiruokakeittiön-facebookryhmän vinkkien kanssa. Siitä alkoi meidän taipaleemme sormiruokailijana. Emme valinneet sormiruokailua meidän lapselle sen takia, että se olisi jotenkin trendikästä vaan koska se kehittää suun motoriikkaa ja oikeastaan on paljon helpompaa keskittyä omaan syömiseensä kun vauva osaa itse syödä, eikä tarvitse jokaisella suullisella äidin apua. Myös meidän poikamme saa aloittaa sormiruokailun, mutta emme hänenkään kohdalla kieltäydy soseista vaan teemme joka päivä niin kuin parhaalta tuntuu.

Olin myös nähnyt kun äidit tai isät kantavat lapsiaan liinoissa tai muistan, kun veljeni kantoi esikoistaan kantorepussa meidän vieraillessa eläintarhassa, mutta näistä tapahtumista ei jäänyt mieleeni mitään ahaa-fiilistä, jonka olisin osannut liittää meidän elämäämme heti ensi hetkistä alkaen. Tähänkin tarvitsin hieman ystävän apua ja suosituksia sekä sen, ettei esikoinen pystynyt nukkumaan tasaisella ensimmäisen 3 kuukauden aikana. Ystäväni oli hankkinut Tula Standardin vauvalle sekä erilaisia ihania kantoliinoja. Sain häneltä kokeilla Tulaa ja olin heti myyty! Tahdoin tämän myös meille ja niin loppui meidän itkun täyteiset vaunulenkit, kun pystyin pystyasennossa kuljettamaan vauvaani niin mukavasti, etteivät käteni eikä selkä kärsineet tästä ollenkaan. Parasta kantamisessa on oikeasti se, että saat kädet vapaaksi. Luit aivan oikein, KÄDET VAPAAKSI! Tätä kaipaa erittäin paljon silloin kun vauva on pieni ja viihtyy vain sylissä.

Kantaminen on jatkunut jo yli kahden vuoden ajan, eikä loppua näy sillä saimme yhteistyön merkeissä Vauvauva:lta Tula Toddler-katonrepun Turkin matkallemme, josta voit lukea täältä. Vauvauvalta löytyy jokaista Tulan kantoreppua: Tula standard, Tula Toddler sekä Tula Free-to-grow. Löydät heidän Tulan kantoreput täältä, mutta myös muita malleja löytyy heiltä. Olen itse nyt kantanut vauvasta taaperoon Tulalla ja mielestäni kantoreppu on erittäin toimiva; helppo käyttää eikä rasita selkää. Kuositkin ovat niin ihania, että visualisti ei voi olla rakastumatta niihin. <3

Löytäkää jokainen oma tienne ja kasatkaa oma tyylinne kasvattaa lapsia pala kerrallaan. Unohtakaa, jos teitä moititaan ja uskokaa itseenne. Niin minäkin olen tehnyt, vaikka olen saanut kuulla tekeväni jotain "väärin" lasteni kanssa. Vinkkejä kannattaa kuunnella, mutta lopulta sen päätöksen tekee äiti. Nukuttakaa vieressä tai viekää lapsi toiseen huoneeseen, kunhan kaikki saavat nukkua. Syökää kaupan valmisruokia tai tehkää luomua kotona, jos se on teidän mielestä paras ja mukavin vaihtoehto. Kanna lastasi tai työnnä häntä rattaissa, jos lapsi saa niin nukuttua. Tehkää kaikki niin, että teidän perheellä ja varsinkin lapsella on hyvä olla – millään muulla ei ole väliä.

Vauvauva




4.12.2017

MIKSEI KUKAAN HUOMANNUT VAUVAN MURTUMAA SYNNYTYSSAIRAALASSA? / SEITSEMÄN VIIKON IKÄINEN VAUVA





Hitsi, tämäkin postaus on kaksi päivää myöhässä, mutta minkäs teet kun aika menee niin nopeaa tahtia, ettei perässä meinaa pysyä. Tämä seitsemäs viikko oli eräänlainen koettelemusten sekä onnen viikko. Aika tasaisesti siis positiivista ja hieman sitä epäonneakin. Ai miksi, no minäpä kerron.

Eräänä myöhäisenä iltana istuin sängyssä tuttuun tapaan vauva jo monta tuntia itkeneenä ja pystyasennossa häntä pidellen. Pompin ja hytkyin ja yritin vain jaksaa. Tuntui pahalta pienen puolesta, mutta myös oma jaksaminen mietitytti. Juttelin whatsappissa äitiystävien kanssa ja se oli mitä tarvitsin juuri sillä hetkellä. Olin aiemmin päivällä saanut tietooni lääkärin, joka Kouvolassa auttaisi pieniä ja uskoi tähän refluksin olemassaoloon. Sain illan mittaan käydystä keskustelusta apua, tukea ja vinkkejä. Juuri niitä tarvitsin ja se oli sellainen virtuaalinen potku pyllylle – varasin Mehiläiseen ajan ja jo kahden päivän päästä istuimme vastaanotolla.

Ennen tuota varattua aikaa olimme käyneet vauvan kanssa jo päivystyksessäkin, kun esikoisen jälkeen vauvakin sairastui flunssaan. Pieni oli aivan tukkeessa ja yski, sekä refluksi paheni taudin myötä, joten pitkin yötä nostelin vauvaa ylös ja taputin selkää, jotta henki kulkisi taas paremmin. Aamulla tuon sumuisen yön jälkeen kävimme tarkastuksessa ja ottamassa hieman höyryä ja lääkettä. Nyt olemme oikeastaan vain sinnitelleet taudin kanssa, koska kuumetta ei onneksi ole, joten tämän kanssa on vain pärjättävä kotona.

Mutta tuo Mehiläisen vastaanotolla käynti muutti arkeamme hurjasti. Lääkäri tutki tarkasti ja kyseli paljon vauvan oireista, sekä oli huolissaan pienen flunssastakin. Me menimme sinne refluksin takia, mutta lääkäri halusi myös tutkia flunssaa sekä antoi toimintaohjeita sen varalle. Lääkäri määräsi refluksista kärsivälle vauvalle Gaviscon-lääkettä, mikä auttoi oikeastaan heti. Nousut vähenivät ja meillä on aika nauravainen vauva. Hänestä huomasi heti, että olo parani – iloinen poika kuoriutui aloitettuamme lääkekuurin. Nyt annamme 4-5 krt ruokailun jälkeen pienen annoksen Gavisconia ja elämä on helpottunut hurjasti.

Se mikä yllätti minut suuresti tuon lääkärikäynnin aikana oli se, että meidän vauvalta oli synnytyksen yhteydessä murtunut solisluu, mutta kukaan ei tuota huomannut. Ihmettelin miehen kanssa, kun vastasyntynyt huusi kuin viimeistä päivää aina kun häntä nosti ylös syliin. Pelästyimme miehen kanssa, että satutimme häntä ja miten esikoinen olikaan niin rauhallinen tähän vauvaan verrattuna. Lopulta ajattelimme hänen olevan vain niin paljon herkempi tapaus, että eiköhän se ajan kanssa mene ohi – menihän se, koska murtuma luutui. Lääkäri ei edes kotiutumistarkastuksessa tätä huomannut, mutta nyt vajaan seitsemän viikon iässä tämä "ihmeidentekijä" lääkäri huomasi solisluun murtuneen, mutta kuitenkin luutuneen hyvin. Itsestäänhän nuo paranevat, mutta itseäni lähinnä ärsytti ja itketti, että olemme kiusanneet vauvaamme kovasti ensi päivinä, sillä emme olleet tienneet tästä murtumasta. Sydämeni oikeastaan särkyi tästä tiedosta.

Tämän koko postauksen voisi kiteyttää niin, että kyllä äiti tietää aina parhaiten. Olisi pitänyt vain luottaa äidinvaistooni ja viedä lapsi aiemmin lääkäriin, vaikka neuvolalääkäri vähätteli kaikkea, sekä synnytyssairaalassa minun olisi pitänyt tiedustella tätä kummaa kipuitkua, joka silloin aiheutui vauvalle.

27.11.2017

JOULUKALENTERI, JOKA KESTÄÄ AIKAA JA SOPII SISUSTUKSEEN




Tänä vuonna jouduin etsimään meille uuden joulukalenterin, koska viime vuonna käytössä ollut be&liv:n kaunis kuusen muotoinen joulukalenteri ei vain toiminut lasten ihanana yllätysten kätköpaikkana; kuusen pallojen sisälle ei vain mahtunut mitään, joten luulen sen toimivan aikuisten tai lasten herkkukalenterina, sillä edes pienet leluyllätykset eivät sinne mahtuneet. Todellinen sisustusbloggaaja tietenkin tekisi valloittavan diy-kalenterin omin kätösin, mutta itsellä on nyt jo oma aika kortilla, joten päädyin etsimään meille jotakin valmista, mutta aikaa kestävää ratkaisua.

Aloitin jo lokakuussa seurailemaan erilaisia nettikauppoja ja olin valmis ihastumaan ikihyviksi johonkin joulukalenteriin. No paljon ei tuossa vaiheessa vielä ollut valikoimaa, eikä heti löytynyt mitään napakymppiä joulukalenteria. Onneksi pian tulikin tieto, että Aarrekid julkaisee heidän joulukalenterin; olinkin heidän aikaisemmin julkaisemaa kalenteria jo pitkään ihastellut. Siis Aarrekidiltä nappasin meille ihanan perinteisen mallisen kalenterin, johon en varmasti kyllästy ja missä on kivan kokoiset 10x10 taskut. Ihastuttava kuvitus tuo jouluista tunnelmaa skandinaaviseen kotiin sopivalla tyylillä. Kalenteriin ei kuulunut ripustuskeppiä, mutta ongelma ratkesi tummaksi sävytetyllä kukkien tukikepillä. Uskon, että tämä roikkuu meidän seinällä vielä 20-vuodenkin kuluttua jouluisena koristeena ja muistona lasteni lapsuusajan jouluista. <3

Jos täydellistä joulukalenteria ei olisi löytynyt, niin tänä vuonna oltaisiin menty jollain erittäin helpolla ja nopealla diy-joulukalenterilla, koska en halua hankkia mitään ihan kivaa vaihtoehtoa ja olla taas samassa tilanteessa ensi vuonna. Kiitos siis Aarrekidille, että teit niin ihanan kalenterin, eikä paniikkia päässyt syntymään tämän asian kanssa.

Vauvalle ei tietenkään mitään yllätyksiä vielä tuonne laitella, joten nyt on vain taaperon vuoro odotella joulua ja aamuisia yllätyksiä pitkin joulukuuta. Tänä vuonna kalenterista löytyy:
  • Joululaulukirja (kalenteriin laitan ohjeet kuinka kirjan löytää, koska kalenteriin tuo ei tietenkään mahdu!)
  • Puisia pikkuautoja Tigerista
  • Suklaatikkareita
  • Muumi lakupötköjä
  • Smoothiepusseja
  • Raikastamon pillimehuja
  • Piparimuotti (+ viesti päivän ohjelmasta, eli piparien leipomisesta)
  • Muovisia eläinleluja
  • Ryhmä Hau-tarroja
  • Taaperoille tehtyjä Piltin välipalapatukoita

26.11.2017

KUUDEN VIIKON IKÄINEN VAUVA




Viisi viikkoa oli vauva meillä äänessä ja jakoi meidän tarinaamme (joo, ihan kuin joku uskoisi vauvan oikeasti mitään osaavan kertoa). Nyt on äidin vuoro avata suunsa ja kertoa mitä meidän arkeemme kuuluu vauvan ollessa kuuden viikon ikäinen. Eilen hän oli siis tasan kuusi viikkoa vanha, mutta äidin aikataulut taas pettivät ja tämä kirjoittaminen jäi tälle päivälle.

Eli kuusi viikkoa isyyslomaa vierähti kuin pikajuna olisi viuhahtanut ohi raiteet kolisten. 5,5 viikon iässä hän oli kerännyt painoa 1700g, joten en enää ihmettele miksi itselläni on jatkuva nälkä. Pituuttakin oli tullut mukavat 3cm, enkä tätäkään ihmetellyt, kun vaatteita on jäänyt jo jonkun verran pieneksi. Kun lapsi kasvaa näin loistavasti täysimetyksellä ajatellaan, ettei minkäänlaisia ongelmia ole. Tätä mieltä oli myös meidän neuvolalääkäri.

Kävimme siis keskiviikkona neuvolalääkärissä ja kaikki oli siellä ihan hyvin, mutta meidän ongelmaan emme saaneet taaskaan minkäänlaista reaktiota. Esikoisella oli samanlaisia refluksin kaltaisia oireita, mutta pojallamme oireet tuntuvat minusta pahemmilta. Eräänäkin iltana kaappasin lapsen nopeasti pystyyn, kun hän alkoi taas kakomaan ja haukkomaan henkeä; syömisestä oli aikaa kaksi tuntia, joten näin ei normaalissa tilanteessa pitäisi käydä. Kunnallisella puolella tähän ei varmaan ole ratkaisua, mutta olen kuullut myös huonoja kokemuksia yksityisistä lääkäreistä. Nyt vain pitäisi tietää kuka meidän alueen lääkäreistä uskoo refluksin olemassaoloon ja osaa auttaa pientä. Vauva viihtyy päivisin paljon sylissä ja mieluiten aina pystyasennossa sekä röyhtäykset ovat erittäin tiukassa ja tuottavat nekin ajoittain kipua. Oireita on paljon, jotka osuvat ja uppoavat refluksiin. Viimeksi kärsimme ja yritimme parhaamme esikoisen kohdalla, kunnes oireet helpottivat. Siinä taisi mennä ainakin puoli vuotta. Nyt itseäni pelottaa, että milloin siihen maidonnousuun oikeasti tukehtuu.

On erittäin kummallista, että pitää etsiä lääkäri, joka uskoo refluksin olemassaoloon. Ei ensimmäisenä tulisi mieleen, että lääkäreidenkin joukossa on kiisteltyjä sairauksia ja heidän mielipiteensä jakautuvat tässä kahtia. Onkohan heillä paljon muitakin hoitoja, lääkkeitä tai sairauksia, jotka jakavat lääkärit jyrkästi kahtia. Minusta olisi ihanaa vain löytää henkilö, joka osaisi kertoa kuinka saamme lapsellemme paremman olon; vaikka paino nousee hienosti, niin se ei aina tarkoita, että kaikki olisi vauvalla ihanasti – valitettavasti.


22.11.2017

MITÄ JOULULAHJAKSI 2-VUOTIAALLE?




Nyt kun joulu lähestyy, niin ajattelin vinkata meidän tytön/vanhempien joululahjatoiveet taaperolle.

Tytöstä on yhtäkkiä kuoriutunut Ryhmä Hau-fani. Ensin oli Pipsa Possu, joka on myös edelleen  päivittäin huulilla, mutta nyt mukaan ovat tulleet nämä pelastavat koirat. Tyttö saa lähinnä tähän teemaan kuuluvia leluja. Äiti ei hirveästi innostu vielä pukemaan lastaan päästä varpaisiin jonkin animaatiosarjan mukaan, eikä tyttö sitä vaadi, joten tänä vuonna menemme lelujen voimin.

Lelulehdestä tyttö bongasi itselleen Stiga-rattikelkan. Onhan hän vielä aika pieni, mutta kaikki missä on ratti, on super jees! Eli nyt joulun toivelistalla on rattikelkka sekä lunta!

Tytön nykyinen kylpytakki on aito retro, lähemmäs 40 vuotta vanha, mutta sen hihat ovat kapeat ja hankalat pukea kun lapsen iho on märkä, joten pukille kirjoitimme kirjeen uudesta kylpytakista. Vielä jos olisi unisex-malli, jotta se voisi siirtyä sitten vauvalle myöhemmin.

Vaatteita ei ole koskaan liikaa. Niitä tulee tänäkin vuonna paljon suhteessa lelujen määrään, mutta se on minusta parempi. Äiti ilahtuu pehmeistä paketeista ja lapsi niistä kovista. Kovia paketteja ei lapset montaa mielestäni tarvitse; muuten tulee nopeasti leluähky.

Yöpuku on toimiva lahja joka vuosi. Viime vuonna saatu yöpuku alkaa olla hieman nafti, joten taas olisi uudelle tarvetta. 2-vuotiaalla yöpuku saa olla jo kaksiosainen, jotta se on helppo riisua esimerkiksi vessakäyntiä varten.

Laadukkaille pussilakanoille on tarvetta. Joskus ostin kauniit, mutta markettimallia olevat lakanat itselleni ja se oli iso virhe. Ensimmäisen pesun jälkeen lakanat olivat kuivat koppurat. Lapset ansaitsevat pehmeät ja sileät lakanat herkkiä ihojaan vasten. Hyvät lakanat eivät tarkoita satojen eurojen investointia. Huh, onneksi. 

Jos meidän kirjahyllyssä ei olisi laajaa valikoimaa lastenkirjoja toivoisin niitä. Lapsille lukeminen on aina ihanaa. Sekä pelejä löytyy jo useampi kappale, mutta moni 2-vuotias voisi nauttia niistä. Tuon ikäisille löytyy yllättävän paljon jo lautapelejä. Meidän tyttö pitää myös muovailuvahoista ja niiden erilaisista työvälineistä sekä hän nauttii piirtämisestä ja värittämisestä (oppi&ilo pyyhittävät tehtäväkirjat ja tussit on pop) sekä taiteilee isompaa kokoa olevilla hama-helmillä

Toivottavasti tästä postauksesta saatte inspiraatiota kun mietitte teidän taaperolle, lapsenlapselle tai kummilapselle lahjaideoita. <3 Oli sitten joulu tai synttärit, niin samat ideat toimivat.

Kuvat vuodelta 2016

19.11.2017

VIIDEN VIIKON IKÄINEN VAUVA


5 viikkoa on kulunut, mutta onneksi nautimme vielä viikon verran isän seurasta täällä kotona. Sitten vasta arkemme alkaa oikein kunnolla ja nähtäväksi jää kuinka äitini aika riittää meille molemmille. Äidin mielestä on ollut ihanaa seurata kuinka hauskaa isillä ja siskollani on ollut; äitikin on saanut rauhassa syöttää ja nukuttaa minua. On ollut kiva nauttia rauhallisista hetkistä äitini kanssa ennen kuin arkemme muuttuu hulinaksi, mutta on myös mukavaa nähdä miltä siskoni normaali arki näyttää, kun alamme käymään kerhoissa ja näkemään enemmän äidin ja lumin ystäviä. 

Mahavaivat vaivaavat minua edelleen, mutta muutama niiden aiheuttaja on saatu poistettua äidin ruokavaliosta; taitaa hieman harmittaa äitiä kun suklaa on pannassa näin joulun alla. Muutama päivä sitten koko perhe kävi kiinalaisessa ravintolassa syömässä ja minuun tämä vaikutti kauheasti; en pystynyt olemaan illalla kuin pystyasennossa, kun kurkkuuni nousi koko ajan maito. Mahaan koski ja itkettikin kamalasti. Äitiä harmitti, kun ei tajunnut heti, ettei nuo mausteet sovi minulle. 

Maito tuottaa minulle myös ajoittain paljon harmia; se nousee kurkkuun ja saa minut haukkomaan henkeä. Äiti on yrittänyt vähentää maidonmäärää, syöttää minua erilaisissa asennoissa sekä monet muut niksit on kokeiltu. Kuulemma kyselemme ensi viikolla neuvolasta vinkkejä miten oloani voisi parantaa. Toivottavasti he kuuntelevat vanhempiani ja saisimme oloni paremmaksi. 

Yöt menevät vaihtelevalla menestyksellä; välillä heräilen kahden tunnin välein ja toisinaan nukun pitkiäkin pätkiä sekä joskus valvotaan muutama tunti aamuyöllä. Äitiä kuulemma edelleen väsyttää, mutta ei hän silti osaa nukkua vaikka isi olisi siskoni kanssa, jotta saisimme jäädä sänkyyn jatkamaan uniamme.

Meidän arkea voi seurata myös Instagramissa.